Vitamiinit ja hivenaineet

Ihmisen keho on monimutkainen kokonaisuus. Me tiedämme, että tarvitsemme juotavaa ja syötävää toimiaksemme. Me myös tiedämme että ilman unta tai liikuntaa kehomme ei toimi, mutta näiden aivan pääasioiden lisäksi on paljon, mitä emme vieläkään tiedä – arvuuttelemme. Onneksi nykyään meidän vapaa-aikamme on lisääntynyt ja työt helpottuneet, joten nykyihmisille elämisen pitäisi olla entistä helpompaa – ainakin Länsimaissa, mutta mitä esimerkiksi ovat paljon puhutut hivenaineet ja paljon meidän pitäisi nukkua? Ja onko se pelaaminen, esimerkiksi onnenpelien pelisivustoilla sittenkään niin vaarallista, jos osaa asennoitua oikein?

Hivenaineet ovat kivennäisaineita

Kehomme todellakin pitävät sisällään ison määrän kaikkea pientä ja silmin havaitsematonta. Mutta kehomme ja mielemme tarvitsee myös näitä tärkeitä vitamiineja, kivennäisaineita ja hivenaineita terveenä pysymiseen, ja esimerkisi Suomessa Synlab mahdollistaa testauksen, jonka avulla voidaan selvittää jopa 15 eri vitamiinin, kivennäis-ja hivenaineen tason omassa elimistössä.

Laaja paketti kertoo, millainen tiettyjen mikroravinteiden tilanne on. Puutostilat voivat näkyä esimerkiksi väsymyksenä ja flunssaherkkyytenä, mutta on myös mahdollista, että oireita ei vielä ole.

Vitamiinit ja kivennäisaineet vaikuttavat kehon puolustusjärjestelmään ja myös esimerkiksi aineenvaihduntaan, hermostoon, muistiin sekä solujen kasvuun. Hivenaineet edistävät esimerkiksi lihasten, hermoston ja aineenvaihdunnan toimintaa. Kova rasitus voi vaikuttaa hivenaineiden tasoja laskevasti, ja niiden puutteet voivat johtaa esimerkiksi välillisesti veren rauta-arvojen laskemiseen ja tulehdusherkkyyteen.

Suomalaisilla on usein puutetta D-vitamiinista, jota saadaan ravinnon lisäksi auringonvalosta. Toinen yleinen esimerkki matalista arvoista on B12-vitamiini, jonka saanti jää esimerkiksi kasvissyöjillä matalaksi ilman erityistä huomiota.

Muita tämän paketin sisältämiä tutkimuksia ovat B1-, B2-, B6-, A- ja E-vitamiinit, folaatti, fosfaatti ja kalsium, magnesium, sinkki, seleeni, ubikinoni ja kupari.

Alhainen magnesiumin taso voi johtua muun muassa kovasta henkisestä rasituksesta, ja alhainen ubikinonin taso voi näyttäytyä väsymyksenä kehossa.

Oletko tuntenut väsymystä?

Jokainen meistä tarvitsee unta päivittäin. Henkilökohtaisen unenmäärä vaihtelee, mutta hyvänä tasona on pidetty kahdeksan tunnin yöunta, joka onkin monelle varsin hyvä – toiset pärjäävät vähemmällä, ja toiset tarvitsevat enemmän. Mutta kuten yltä voit lukea, jopa magnesiumin tasot saattavat vaikuttaa oman kehon väsymiseen? Ja jos et saa kunnolla nukuttua, oletko:

  • tehnyt parhaasi, että nukkumapaikkasi on kohtuu viileä, tuuletettu ja pimeä
  • et ole syönyt raskasta, rasvaista iltapalaa
  • et ole viimeisenä ”tehtävänäsi” tsekannut kaikkien eri sosiaalisten kanavien uutiset

Hivenaineet ja kehomme

Hivenaineiksi, mikroravinteiksi tai mikrokivennäisaineiksi sanotaan kivennäisaineita, jotka ovat elimistön normaalin toiminnan kannalta välttämättömiä ja joita elimistö tarvitsee vuorokaudessa alle 100 milligrammaa. Hivenaineiden päivittäinen tarve ilmoitetaan yleensä mikrogrammoissa.[1] Hivenaineiden tarve vaihtelee iän ja sukupuolen mukaan. Tarvetta kasvattavat mm. raskaus- ja imetysaika, raskas fyysinen työ ja liikunta, stressi sekä monet sairaudet ja lääkitys

Välttämättömiä hivenaineita ovat rauta (jota esiintyy elimistössä hivenaineista runsaimmin, aikuisen ihmisen elimistössä noin 2,5–4,5 g), kromi, koboltti, kupari, fluori, jodi, mangaani, molybdeeni, nikkeli, sinkki, pii ja vanadiini. Useimmat hivenaineet toimivat pääasiassa entsyymien ja hormonien rakenneosina. Useimmat hivenaineet ovat metalleja. Epämetalleja ovat jodi, seleeni, boori, pii ja fluori. Metallisille hivenalkuaineille on luonteenomaista voimakas sitoutumistaipumus proteiinimolekyyleihin. Elimistössä hivenalkuaineiden toiminta perustuu proteiiniyhdisteisiin, esimerkiksi entsyymit toimivat hivenalkuaineiden ja proteiinien yhdisteinä.

Jodi

Jodia on maankuoressa noin 0,3 grammaa tonnissa. Luonnossa jodia on merivedessä jodideina ja maaperässä jodihapon suoloina, jodaatteina. Jodin lähteitä ovat merenelävät, jodioitu suola, kananmunat, maitotuotteet ja juomavesi (pitoisuus vaihtelee). Jodia tarvitaan kilpirauhashormonien tyroksiinin ja trijodotyroniinin valmistukseen sekä sikiönkehitykseen. Puutos voi aiheuttaa struuman, vajaamielisyyttä, rasvanmuodostuksen lisääntymistä ja valkuaisainemuodostuksen vähenemistä, huonontunutta sikiönkasvua ja aivojen kehitystä sekä kuuromykkyyttä. Yliannostuksesta voi seurata kilpirauhasen liikatoiminta tai tulehdus.

Seleeni

Seleeniä esiintyy maankuoressa keskimäärin noin 9 grammaa tonnissa. Seleenin lähteitä ovat kalat, liha, maito, kananmuna, viljat, sienet, seesaminsiemenet, linssit, soijatuotteet, munuaiset, pavut ja herneet sekä poron maksa ja liha. Seleeni on osa glutationiperoksidaasi- ja kilpirauhashormonijodinaasientsyymejä. Seleenientsyymi toimii antioksidanttina, joka muuttaa normaalin solutoiminnan aikana tai myrkyllisten yhdisteiden aineenvaihdunnassa syntyviä vapaita radikaaleja solulle sopivampaan muotoon. Seleeniä tarvitaan lisäksi lihasten toiminnan ylläpitoon, vasta-aineiden muodostukseen, lihasten hapensaannin edistämiseen ja raskasmetallien sitomiseen. Seleenin puutos voi aiheuttaa Keshan-tautia, sydänlihaksen rappeumaa ja lihasheikkoutta. Yliannostuksesta voi seurata hiustenlähtöä, kynsien epämuodostumista, pahoinvointia, ihottumaa ja ääreishermojen tulehdusta.

Jokaisella hivenaineella on oma yksilöllinen tehtävänsä, jota mikään toinen aine tai yhdiste ei voi korvata. Ihmiselimistö ei pysty valmistamaan niitä itse, joten ne tulee nauttia päivittäin ravinnon mukana tai lisäravinteena. Kivennäis- ja hivenaineiden määrät sekä niiden suhteet ja luontaiset pitoisuudet elimistössä ovat hyvin tärkeitä terveyden ylläpidon kannalta. Muutokset hivenaineiden pitoisuuksissa saattavat aiheuttaa sairauksia. Liian pienet määrät voivat aiheuttaa vakavia terveyshaittoja ja toisaalta liian suuret määrät voivat aiheuttaa myrkytyksiä.

Syö monipuolisesti – juo riittävästi – liiku ja nuku

Hivenaineet ja muut tarpeelliset kivennäisaineet toimittavat kehossa tärkeitä tehtäviä. Hivenaineet edistävät esimerkiksi luuston, lihasten, hermoston ja aineenvaihdunnan normaalia toimintaa. Yleensä ihminen saa tarvitsemansa kivennäisaineet ja hivenaineet monipuolisesta ravinnosta, joka sisältää kasviksia, hedelmiä, kokojyväviljaa, siemeniä, pähkinöitä ja marjoja. Yksipuolisen ravinnon tai kovan rasituksen vuoksi ihminen voi hyötyä ravintolisistä, joiden sisältämät hivenaineet ja kivennäisaineet tasapainottavat kehon toimintaa.

Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Hivenaine

Yksi kommentti artikkeliin ”Vitamiinit ja hivenaineet”

Vastaa