Oma hyvinvointi ja kehon tutkimukset

Monet asiat kehossamme tapahtuvat täysin meitän tietämättämme. Me myös monesti koemme kehomme tapahtumat erilailla kuin mitä oikeasti tapahtuu. Tämä koetaan esimerkiksi tupakoitsijoiden kanssa stressin hallinan suhteen, kun tupakoitsija kuvittelee hallitsevansa kehonsa stressiä tupakoimalla, vaikka se nimenomaan vie kehon stressitilaan. Kehomme tilaa voidaan tutkia monin eri keinoin, vaikka tilaamalla hivenainetutkimus netistä, hivenaineilla on nimittäin omat merkittävät tekijänsä jokaisen meidän hyvinvoinnissamme.

Hivenainetutkimus – miksi?

Vakavien sairauksien ollessa kyseessä on mikroravinteiden, kuten vitamiinien, hivenaineiden ja rasvahappojen mittaaminen erityisen tärkeää, jotta oikea hoito saadaan käyntiin nopeasti. Hivenainetutkimus antaa tarkan kuvan kehosi ravitsemustilasta ja auttaa mahdollisimman tehokkaan, kokonaisvaltaiden hoitomuodon löytämisessä.

Hivenaineet – mistä on kyse?

Hivenaineet on monelle meistä tuttu termi, mutta harva tietää äkkiseltään, miten paljon niitä pitäisi saada, tai mistä oikeastaan on edes kyse. Hivenaineet ovat kivennäisaineita, joiden päivittäinen tarve ihmisellä on hyvin pieni. Hivenaineet ovatkin toiselta nimeltään mikrokivennäisaineita. Hivenaineisiin kuuluvat esimerkiksi kupari, kromi, jodi ja sinkki. Hivenaineet ovat välttämättömiä kehon toiminnalle. Makrokivennäisaineiksi sanotaan kivennäisaineita, joiden tarve on yli 100 milligrammaa päivässä. Tällaisia ovat esimerkiksi fosfori, kalium, kalsium ja magnesium.

Kalsium on tuttu – mutta miksi ja mitä se on?

Kalsium on elimistön ja luuston hyvinvoinnin kannalta erityisen tärkeä aine. Ihminen tarvitsee kalsiumia erityisesti luuston ja hampaiden kunnossa pitämiseen sekä useiden aineenvaihdunnan toimintoihin. Kalsiumia saadaan erilaisten ruokien, kuten maitotuotteiden kautta elimistön käyttöön.

Ihmisissä on keskimäärin 1,2–1,4 kilogrammaa kalsiumia, josta yli 99% on luustossa. Alle 1 % on kehon solujen ulkoisissa nesteissä, muun muassa veressä, jossa keho pitää kalsiumpitoisuuden tietyllä tasolla. Esimerkiksi aikuisilla ihmisillä on veressä normaalisti 8,4–9,5 milligrammaa kalsiumia per desilitra (mg/dl) veriseerumia. Kalsium imeytyy ohutsuolesta. Imeytyminen vaatii muun muassa riittävää D-vitamiinien saantia. Kalsium on välttämätön osa luun mineraalin muodostusta, joka vaatii muun muassa myös riittävää fosforin saantia ravinnosta. Luun muodostuksen lisäksi kalsium säätelee mm. hermo-lihasärtyvyyttä, veren hyytymistä, solukalvoissa tapahtuvia kuljetuksia, hormoni- ja välittäjäaineiden vapautumista sekä monia entsyymireaktioita.

Jodista on puhuttu paljon

Jodia voi saada sekä liian vähän että liian paljon. Jodin puute on maailmanlaajuisesti merkittävä ravitsemuksellinen puutos.  Jodi ylläpitää elimistön normaalia kasvua ja kehitystä. Jodia tulee saada ruokavaliosta, ja sekä sen liian vähäinen saanti että liiallinen saanti on mahdollista.

  • Jodia voi saada ruokavaliosta joko liian vähän tai liian paljon. Kumpikaan tilanne ei ole terveydelle hyväksi.
  • Jodia saadaan pääasiassa jodioidusta suolasta, maitotuotteista, kalasta ja kananmunasta.
  • Jodi vaikuttaa muun muassa kilpirauhasen toimintaan.

Jodin puutos aiheuttaa aikuisilla kilpirauhasen laajentumista ja struumaa. Sikiöaikana tai varhaisessa lapsuudessa jodin puute aiheuttaa kasvuhäiriöitä ja vakavimmillaan jopa henkisen kehityksen jälkeenjääneisyyttä. Aikuisten tulisi saada jodia noin 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Raskaana olevat tarvitsevat jodia noin 175 mikrogrammaa ja imettävät 200 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Magnesium ja kehomme

Magnesium on yksi luuston ja hampaiden rakennuspalikka. Kehon magnesiumvarannosta 55-60% sijaitsee luustossa. Kun magnesiumia saadaan liian vähän, keho alkaa käyttämään luustossa olevaa varastoa. On tärkeää saada magnesiumia tarpeeksi ravinnosta, sillä magnesium edistää luuston ja hampaiden pysymistä normaaleina.

Magnesiumin hyviä lähteitä ovat vihreät lehtivihannekset, merilevät, palkokasvit ja täysjyvätuotteet. Myös kaakao, tumma suklaa, pähkinät ja siemenet sekä kahvi sisältävät hyvin magnesiumia. Suomalaiset saavat magnesiumia eniten kasviksista, perunasta, hedelmistä ja marjoista. Myös juomat (lähinnä kahvi) korostuvat magnesiumin lähteenä suomalaisilla.

Mitä magnesium edistää

  • Auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta.
  • Edistää elektrolyyttitasapainoa.
  • Edistää normaalia energia-aineenvaihduntaa.
  • Edistää hermoston normaalia toimintaa.
  • Edistää lihasten normaalia toimintaa.
  • Edistää normaalia proteiinisynteesiä.
  • Edistää normaaleja psykologisia toimintoja.
  • Edistää luuston pysymistä normaalina.
  • Edistää hampaiden pysymistä normaaleina.
  • Osallistuu solujen jakautumisprosessiin.

Eri hivenaineilla on siis omat tehtävänsä kehossamme ja kehomme on jokaisella meistä erilainen – kehon tasapaino on avain hyvinvointiin, ja välillä testit kuten hivenainetutkimus ovat tarpeen, jotta tiedetään, missä kohtaa aineenvaihduntaa mahdolliset ongelmakohdat ovat, ja näin voidaan myös ryhtyä mahdollisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, kuten lisäämään jotain tiettyä hivenaihetta ruokavalioon ravintolisien kautta.

Vastaa